tiistai 28. elokuuta 2012

29.8. Omenoita ja ruokavaliota!

Moikka!

Eilen kirjoitin siitä miten aion ruokkia seuraavan melkein vuoden ajan peuroja, nyt ajattelin kirjoittaa peuran sielunelämästä jotain ja se jokin on Valkohäntäpeuran ruokavalio:



Valkohäntäpeurahan on latinalaiselta nimeltään (Odocoileus virginianus) Amerikasta kotoisin oleva, peurojen alaheimoon kuuluva hirvieläinlaji, sen tietää erkkikin. Valkohäntäpeura elää ihmisen siirtämänä vieraslajina Suomessa, Laji tuotiin Suomeen 1930- ja 1940-luvuilla, ja nykyisin se on alueellisesti tärkeä riistaeläin, minkä jokainen tietää tällä alueella.
Luontaisella esiintymisalueellaan valkohäntäpeurasta tunnetaan kymmeniä alalajeja, jotka poikkeavat toisistaan ulkonäöltään ja kooltaan.

Lajista on aiemmin käytetty suomenkielistä nimeä, laukonpeura, mutta valkohäntäpeura on nimenä vakiintunut Suomeen, ja sitä käytetään myös lainsäädännössä. On myös pelätty, että ehdotettu nimi aiheuttaisi sekaannusta metsäkauriiseen, jonka kanta Suomessa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti.

Luontaisella elinalueellaan Pohjois- ja Etelä-Amerikassa valkohäntäpeura jaetaan yhteensä 38 eri alalajiin. Kolmea venezuelalaista alalajia on toisinaan pidetty erillisinä lajeina.

Valkohäntäpeuran lähin sukulaislaji on muulipeura eli mustahäntäpeura (Odocoileus hemionus), jonka kanssa se muodostaa Odocoileus-suvun.

Valkohäntäpeura on varsin hiljainen eläin, mutta vaaratilanteissa se voi päästää voimakkaita suhahduksia muita varottaakseen. Kiima-aikana uros päästää korahtelevia ääniä. Myös naaraat ja vasat ääntelevät pitääkseen tuntuman toisiinsa. Niiden ääntely on samanlaista kuin urosten, mutta ääni on pehmeämpi.

Suomessa laji asustaa mieluimmin viljelyksiin rajoittuvissa lehti- ja sekametsissä ja purojen ja peltojen laidoilla. Se suosii aukkoisia ja pensastoisia lehto- ja kangasmaita.
Jos se voi valita, se karttelee suuria havumetsäalueita. Kesäisin se suosii ruokailualueinaan luonnonympäristöjä ja keväisin ja syksyisin vastaavasti peltoja ja puutarhoja.

Talvisin valkohäntäpeura muuttaa erillisille talvilaitumille, usein suurten kuusikoiden lähistölle ja asumattomien järvien rannoille, joissa lunta on vähemmän kuin muualla.

Valkohäntäpeura aterioi ensimmäiseksi aamunsarastuksen aikoihin ja toistamiseen illalla, ja jatkaa ruokailua usein yöhön asti, kuin sen riistakamerasta todeta sanon. Sen ravinto koostuu monenlaisista kasveista ja kasvinosista, kuten heinistä, ruohoista, varvuista, pensaiden ja puiden lehdistä, viljanjyvistä, tammenterhoista, marjoista ja omenoista sekä sienistä.

Erityisesti se pitää maitohorsmasta. Sokerintuotantoalueilla sokerijuurikas on paikoin merkittävä osa syksyn ja alkutalven ravintoa. Talvisin männyn ja varsinkin katajan neulasilla ja vuosikasvaimilla sekä pihlajan, haavan ja pajujen oksilla on ravinnossa suuri osuus.

Se myös kaivaa lumen alta ruohoja, mustikan ja puolukan varpuja ja jäkälää.
Paksu, yli puolimetrinen lumikerros haittaa valkohäntäpeurojen liikkumista ja luontaista ravinnonhankintaa. Pienisorkkaisilla jaloilla ei ruoan kaivuu lumesta onnistu. Lisäksi eläimet pyrkivät talvisin kerääntymään suuriin laumoihin, jotka helposti kuluttavat pienen alueen ravintovarat loppuun.

Suomessa ne selviävätkin talvisin paljolti metsästäjien/luontokuvaajien suorittaman riistaruokinnan avulla. Ruokintaan käytetään eniten omenia ja juureksia kuten perunaa, porkkanaa sekä viljaa, heinää ja lehtikerppuja. 1990-luvulla suoritettujen kyselyjen ja laskentojen perusteella Suomessa on keskimäärin yksi ruokintapaikka kolmea peuraa kohden.

Kun tarkoituksena on viedä jo ehkä tänäpä tai vkonloppuna noin 10kg omppuja joita poimin viimeviikolla hylätyltä pelto-alueelta jossa on omppupuita,, lisää saa lahjoittaa, tarvitsen Akaan alueelta, porkkanaa, omppuja, perunoita joita kukaan ei enää syö jota peurat tykkää jauhaa yötä ja päivää...

Näin selvitettiin Valkohäntäpeuran ruokavalio, enemmän siitä saatte sitten kuvina kun riistakamera on kuvannut noin muutaman viikon, yritän päivitellä noin 2vkon välein kuvia nettiin kamerasta..

T. Antti Kukila
PS. http://www.luonnossa.net/riistakamera.html



1 kommentti: