tiistai 28. elokuuta 2012

29.8. Omenoita ja ruokavaliota!

Moikka!

Eilen kirjoitin siitä miten aion ruokkia seuraavan melkein vuoden ajan peuroja, nyt ajattelin kirjoittaa peuran sielunelämästä jotain ja se jokin on Valkohäntäpeuran ruokavalio:



Valkohäntäpeurahan on latinalaiselta nimeltään (Odocoileus virginianus) Amerikasta kotoisin oleva, peurojen alaheimoon kuuluva hirvieläinlaji, sen tietää erkkikin. Valkohäntäpeura elää ihmisen siirtämänä vieraslajina Suomessa, Laji tuotiin Suomeen 1930- ja 1940-luvuilla, ja nykyisin se on alueellisesti tärkeä riistaeläin, minkä jokainen tietää tällä alueella.
Luontaisella esiintymisalueellaan valkohäntäpeurasta tunnetaan kymmeniä alalajeja, jotka poikkeavat toisistaan ulkonäöltään ja kooltaan.

Lajista on aiemmin käytetty suomenkielistä nimeä, laukonpeura, mutta valkohäntäpeura on nimenä vakiintunut Suomeen, ja sitä käytetään myös lainsäädännössä. On myös pelätty, että ehdotettu nimi aiheuttaisi sekaannusta metsäkauriiseen, jonka kanta Suomessa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti.

Luontaisella elinalueellaan Pohjois- ja Etelä-Amerikassa valkohäntäpeura jaetaan yhteensä 38 eri alalajiin. Kolmea venezuelalaista alalajia on toisinaan pidetty erillisinä lajeina.

Valkohäntäpeuran lähin sukulaislaji on muulipeura eli mustahäntäpeura (Odocoileus hemionus), jonka kanssa se muodostaa Odocoileus-suvun.

Valkohäntäpeura on varsin hiljainen eläin, mutta vaaratilanteissa se voi päästää voimakkaita suhahduksia muita varottaakseen. Kiima-aikana uros päästää korahtelevia ääniä. Myös naaraat ja vasat ääntelevät pitääkseen tuntuman toisiinsa. Niiden ääntely on samanlaista kuin urosten, mutta ääni on pehmeämpi.

Suomessa laji asustaa mieluimmin viljelyksiin rajoittuvissa lehti- ja sekametsissä ja purojen ja peltojen laidoilla. Se suosii aukkoisia ja pensastoisia lehto- ja kangasmaita.
Jos se voi valita, se karttelee suuria havumetsäalueita. Kesäisin se suosii ruokailualueinaan luonnonympäristöjä ja keväisin ja syksyisin vastaavasti peltoja ja puutarhoja.

Talvisin valkohäntäpeura muuttaa erillisille talvilaitumille, usein suurten kuusikoiden lähistölle ja asumattomien järvien rannoille, joissa lunta on vähemmän kuin muualla.

Valkohäntäpeura aterioi ensimmäiseksi aamunsarastuksen aikoihin ja toistamiseen illalla, ja jatkaa ruokailua usein yöhön asti, kuin sen riistakamerasta todeta sanon. Sen ravinto koostuu monenlaisista kasveista ja kasvinosista, kuten heinistä, ruohoista, varvuista, pensaiden ja puiden lehdistä, viljanjyvistä, tammenterhoista, marjoista ja omenoista sekä sienistä.

Erityisesti se pitää maitohorsmasta. Sokerintuotantoalueilla sokerijuurikas on paikoin merkittävä osa syksyn ja alkutalven ravintoa. Talvisin männyn ja varsinkin katajan neulasilla ja vuosikasvaimilla sekä pihlajan, haavan ja pajujen oksilla on ravinnossa suuri osuus.

Se myös kaivaa lumen alta ruohoja, mustikan ja puolukan varpuja ja jäkälää.
Paksu, yli puolimetrinen lumikerros haittaa valkohäntäpeurojen liikkumista ja luontaista ravinnonhankintaa. Pienisorkkaisilla jaloilla ei ruoan kaivuu lumesta onnistu. Lisäksi eläimet pyrkivät talvisin kerääntymään suuriin laumoihin, jotka helposti kuluttavat pienen alueen ravintovarat loppuun.

Suomessa ne selviävätkin talvisin paljolti metsästäjien/luontokuvaajien suorittaman riistaruokinnan avulla. Ruokintaan käytetään eniten omenia ja juureksia kuten perunaa, porkkanaa sekä viljaa, heinää ja lehtikerppuja. 1990-luvulla suoritettujen kyselyjen ja laskentojen perusteella Suomessa on keskimäärin yksi ruokintapaikka kolmea peuraa kohden.

Kun tarkoituksena on viedä jo ehkä tänäpä tai vkonloppuna noin 10kg omppuja joita poimin viimeviikolla hylätyltä pelto-alueelta jossa on omppupuita,, lisää saa lahjoittaa, tarvitsen Akaan alueelta, porkkanaa, omppuja, perunoita joita kukaan ei enää syö jota peurat tykkää jauhaa yötä ja päivää...

Näin selvitettiin Valkohäntäpeuran ruokavalio, enemmän siitä saatte sitten kuvina kun riistakamera on kuvannut noin muutaman viikon, yritän päivitellä noin 2vkon välein kuvia nettiin kamerasta..

T. Antti Kukila
PS. http://www.luonnossa.net/riistakamera.html



Peurablogi, riistakamera ja kauraa....

Moikka!

Tässä kesällä pienoista kojua tehdessä ajattelin että mitä eläintä alkaisi houkutella paikalle, ensin mietin erinlaisia peto-eläimiä, kuten jo käyneet, karhu, supi, kettu, kanahaukka, jne..

Mutta tässä viikko sitten riistakameraa katsoessani oli osuneet kojun eteen peurat, oiva polku kuvaamisen aloitukseen ilman oikeata kameraa vaikka sellaisia on jo kolmisen kpl...

Riistakameranhan olen omistanut jo kohta melkein 2v, suhteellisen monta vuotta,, ekana sain paljon peurakuvia vielä silloin enoni Kalevin syöttöpaikalla,, mutta nyt kun hän lopetti syöttämisen minä aloitin sitten uudestaan..

Siinä tehdessä rääpänäkojua, tiesin että vuoden sisällä peurat tottuisivat siihen kojuun sen verran hyvin että kun oikeat kuvauspäivät tulee kohti, ne eivät enään tule pelkäämään niin paljoa...

No tänään sitten sain luvan enoltani viedä syöttökaukalon ja vilja/kaurapöntön itselleni,, nyt riistakamerassa on 16GB kortti, johon mahtuu noin 12600 kuvaa..

Tässä jo esikuvia mitä sain kameraani viikko takaperin, ja minä huitomassa että sain kameran kohdilleen, siinä meni noin puolituntia ennen oikeata sijaintia:








































Yllä oleva oli viimeinen paikka joka jää oletukseksi..












Edellinen paikka, ei hyvä...


Nyt odotellaan sitten kuin kuuta ja nousevaa mitä tulee kortille,, ensin houkutellaan peurat paikalle ja sitten vasta 2013 talvella petoeläimet..

Taidan vielä hommata jostain akun jotta ei tarvis vaihtaa koko ajan pattereita, kun oikee piuhakin olis valmiina jo...

Siihen olen suunnitellut kalanroippeita ja lihanroippeita, voi muuttua vielä, täytyy katsoa tarkemmin tiellä päälle ajettuiden eläinten perään jos niistä olis haaskaksi, mikä sen luonnollisempaa..

Jos nyt joku on kiinnostunut mitä riistakamera minulla on niin klikkaa seuraavaa: http://www.luonnossa.net/riistakamera.html

T. Antti Kukila

torstai 23. elokuuta 2012

23.8. Suojelkaa Ratamestarintalo Toijalassa!!

Tämän hetkinen puheenaihe Akaan kaupungissa on ratamestarintalon suojelu tai sen "purku" kuin demarit ja kokoomuslaiset haluavat sen niin ilmaista..

http://www.ratamestarin.blogspot.fi/

http://kaameinkamppa.blogspot.fi/search?updated-max=2012-08-02T06:29:00-07:00

Eilen 22.8. oli tapahtuma suojelun merkeissä itse talossa illalla 17-20.00, johon osallistui sankoin joukoin ihmisiä kuuntelemaan ja katsomaan mitä talo on syönyt vuosien varrella..

Joidenkin mielestä tämä arvokas talo on merkitsemätön Akaassa, joka on rakennettu n. 1876...

Onko tämä muka merkitsemätön kohde tässä kuppasessa kylässä jossa ei osata ajatella kuin omaa etuaan??


Pieni ihminen ei tajua että miksi ei voi olla kaupunkikuvassa kauniita puutaloja kuin vanhoja palaneita pirttejäkään ei saada purettua, jotkut vain haluavat kaavoittaa tontteja isoille kerrostaloille,, otetaan nyt esimerkkinä, Rauma, Pori, Turku, Vaasa,, ja miten siellä on suojeltu kohteita joissa on monia puurakenteisia taloja, monta korttelia silmänkantamiin, miksi ne saa siellä olla, ja miksi juur tässä kuppasessa kylässä halutaan päästä eroon näistä??

Täällä on ollut nyt ja aina menneisyydessäkin sellainen tapa että jos jokin on omassa kaupungissa niin se on liian lähellä, ei sinne tartte mennä,, kuin siinä itseään häpäisis että kävis kerrankin esim. Veturimuseossa joka on Akaan kaupungin menovaltti hoi te päättäjät!!



Tämä kaupunki on kuin S ketju, ei mitään vastaan sanomista saa sanoa, muuten lentää ulos,, se on kuin kirosana joka on painettu verenpunaisella isoon lakanaan,, mikä tässä risoo??

Kävin Ratamestarintalon eilen kotasin läpi, yläkerta, kellari ja kaikki huoneet, henkeni salpautui kun näin ihanat hirret,, tämä on ehdottomasti niitä taloja jotka pitää suojella!!

Niin kuin Juha Kosonen, Akaan seudun Päätoimittaja, kirjoitti tässä vähän aikaa sitten osuvan kolumnin joka iski varmasti oikeaan paikkaan, oli todella hyvä, Juha laittoi kovaa tekstiä että tälläisiä taloja pitää kunnostaa ja niitä palaneita purkaa eikä jättää 2045 luvulle vielä mädäntymään...

T. Kulttuuritoimittaja, A. Kukila...


Viite: Ritva Ruposen tekstiin:

Ratamestarin talo sijaitsee Toijalan aseman välittömässä läheisyydessä ja se on yksi alueen vanhimmista rakennuksista, rakennettu n. 1876 – 80. Ratamestarin talo toimi 1900-luvun alkupuoliskolla postitalona ja on merkitty alueen kartoissa postiksi vielä 1930-luvulla. Ratamestari on luultavasti muut ta nut taloon 1914 kun aikaisempi ratamestarin talo muutettiin asemapäällikön taloksi. 

Akaan kaupungin omistuksessa oleva talo on ollut tyhjillään joulukuusta 2010. Alueelle tehtiin uusi kaava vuoden 2011 alussa. Kaavassa sekä ratamestarin että junanlähettäjän talo saivat suojelumerkinnän. Talot tulivat myyntiin ja kaupunki sai tarjouksia. Taloja ei kuitenkaan myyty vaan kaupunginhallitus päätyi äänestyksen jälkeen olemaan hyväksymättä tarjouksia. 

Nyt on noussut puheita ratamestarin ja junanlähettäjän talojen purkamisesta. Niiden epäillään olevan lahoja ja homeisia. Joidenkin mielestä ne rumentavat kaupunkikuvaamme ja antavat huonon kuvan kaupungistamme. 

Me emme ole samaa mieltä. Me toivomme että pihapiiri säilytetään rakennuksineen ja myydään jollekkin, joka on valmis sen kunnostamaan käyttöön. Kaikki saisimme nauttia vehreästä, kauniista pihapiiristä, palasta VR:n historiaa.


keskiviikko 8. elokuuta 2012

Vierailu: Asuntomessuille Vuorekseen, Tampereella 8.8...

Heti kun olin kuullut että minulle oli tullut kirje Akaan Kaupungilta, mietin moneen kertaan ensin mitä se sisältää, mutta avasin kuoren ja sitten totesin että minun uskallukseni toteuttaa oma toive osallistua kaupungin fb kilpailuun oli tuottanut tulosta ja yllätyksen....

Joten marssimme äitini kanssa messuille tänään 8.8.

Päätarkoituksenamme oli kiertää kaikkien "kuuluisuuksien" talot läpi, eli käytiinkö edes neljässä talossa..

Mutta mitäs tuolle kelille voi kun Suomen hellekesä on tätä, pilvistä, tuulta, pirun kylmää ja kalpeaa..

Alla kuva-albumissa kuvia reissusta:

8.8.. Vierailu Asuntomessuilla Vuoreksessa, Tampereella..

Muuten messut olivat aivan mahtava käyntikokemus, taas opittiin että tälläsille tavallisille maantallaajille ei ole normaaleita taloratkaisuja, vaan hintaluokka alkaa 300 000e ja loppua ei näkyvissä..

Tampereelta yksiökin maksaa noin 100 000e, eli missä on raja???

Mutta nämähän olivat selkeästi "ökytaloja" ja tarkoitettu "öky" kansalle, ei meille tavallisille kuolevaisille..

Vaikka moneen kertaan ihmettelin parkkijärjestelmän ongelmia, niin siinä ei ollut mitään poikkeuksen varaan jätettävää arvosanaa, vaan auto pirkkahallin pihaan, ja siitä bussilla jota inhoan,, messualueelle ja sit sisään portista, älyttömän helppoa..

Kaikkee oli laidasta laitaan oli kylpyammeita joita ostaa naapurin öky Insinöörit kalliilla lainaksi ja sitten myös kaupattiin ihmeellisiä palohälyttimiä, seinän väriin soveltuvia..

Käykää ihmeessä vielä siellä, kannattaa, alue on paljon pienempi kuin Valkeakosken messualue..

Mutta yksi juttu jäi kaivertaan,, Valkeakosken messuille menin vain sen takia että pääsin kuvaan Tarja Halosta, mutta nyt olen jo sen verran kuvaillut Niinistöä,, ettei tartte onneks kytätä sitä koska se olis kävässyt siellä...

T. Antti Kukila
PS. Muutes nämä kuvat on kuvattu Nokia N8 Smartphonella..