maanantai 25. maaliskuuta 2013

ITSEARVIOINTI, TAVASTIA AMMATTIOPISTO


ITSEARVIOINTI TYÖHARJOITTELUJAKSOLTA

Ryhmä AQ12MVPT / ehe

Koulutus Matkailualan perustutkinto, Matkailuvirkailija
Matkailun myynti- ja tietopalveluiden koulutusohjelma
Oppilaitos Ammattiopisto Tavastia
Tutkinnon osat Majoituspalvelut
Matkailualan peruspalvelut
 


Tavoitteeni opiskeluun lähtemiseen

Halusin kehittää itseäni asiakaspalvelutilanteissa ja vieraiden kielien puhumisessa sekä löytää opetuksen kautta apua itseni kehittämiseen.    Tärkeä syy  oli myös se, että Akaassa ei ole nuorille minkäänlaisia työmahdollisuuksia varsinkaan talvella.   Aiempi koulutukseni Datanomi jo nimikkeenäkin saa työnantajat perääntymään pari askelta taakse päin ja kommentoimaan:  ”ei meillä ole Sinulle tuon alan töitä”.  Pelkästään kattoon syljeskeleminenkään ei tuntunut kiehtovalta.

Olen toiminut nuoressa elämässäni:  museoavustajana, tiedotusasistenttina, skannaajana, elokuvateatterin työntekijänä, ruohonleikkaajana, talonmiehen apupoikana, pakkaajana, vanhustenkodeissa, päiväkodeissa ja maatilamatkailussa  sekä valokuvaajana, joten asiakaspalvelu ja myynti eivät ole kovin vierasta itselleni henkilökohtaisesti.

Minulle sopii erittäin hyvin täsmällisesti aikataulutettu toiminta.  Olen myös aina pitänyt huolen siitä, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan.


Opiskeluni kehittyminen

Alussa alkaen olin sitä mieltä, että käyn aktiivisesti kaikilla lähiopiskelupäivillä Hämeenlinnassa, ja saan niistä ammennettua uutta tietoa itselleni.  Näin myös on käynyt  ja kuten kaikissa koulutustilanteissa, niin opiskelijoiden erilaiset taustat ja heidän tosi-elämän kertomuksensa ovat auttaneet avartamaan suhtautumista omaankin elämääni .

Ajattelin, että tämä riittää minulle, olen saanut muutamankin hyvän ystävän opiskelutovereistani.  Lisäksi ihanat ystävät, vanhemmat, tuttavat pelastivat usein tilanteen ja he ovatkin olleet uskolliset preppaajani  jos opiskelu joskus tuntuu tahmealta.

Mielestäni olen selviytynyt tähän mennessä opiskelujaksoista hyvin.  Varsinkin, kun muistelen peruskoulu-aikojen tai vieläpä Valkeakosken Kauppiksenkin  jäykkää  ilmapiiriä, niin annan 10+ pistettä jo pelkästään Tavastian hengelle.   Ja meidän oma ryhmä on kannustava ja yhteen hiileen puhaltava, samoin kaikki opettajat ovat mukavia.  


Itsearviointi työharjoittelujaksolta  21.01.2013 – 31.03.2013

Aloitin top:in tammikuun 21 päivänä.  Edellisellä viikolla sain tiedon, että minun pitää olla harjoittelupaikassani, Hotelli Emiliassa klo 6.00 aamulla!!!!  No minä todellakin olin klo 6.00 paikalla ja siellä kaikki olivat vähän sen näköisiä, että ”tulit muuten ihan hiukan liian aikaisin”.  

En todellakaan  ensin tajunnut mihin olen itseni työntämässä,  kun aavistin jo jotain,  no ”pääsin” siivoamaan hotellihuoneiden kylppäreitä ja vessanpönttöjä. Tavallaan ekan päivän jälkeen oli harjoittelijasta otettu  ns. turhat luulot pois, siitä se sitten opettelu matkailualalle käytännössä alkoi.  

Eräs tuttavani kysyi minulta, että mihin kiinnität itse ensimmäisenä huomiota, kun menet hotelliin asuk  kaaksi?  Vastasin, että siisteyteen yleensä ja varsinkin pesutilojen puhtauteen.  Siinähän se tulikin jo suurin opetus, ensinnäkin jokainen työ on erittäin arvokasta, mutta ennen kaikkea kaikki työt pitää tehdä huolellisesti ja hyvin.

Päivät ja viikot ovat vierineet kuin maratonilla.  
Olen päässyt petaamaan hotellihuoneissa sänkyjä, hoitamaan aamiaista P- kerrokseen parinakin aamuna, myymään ja tarjoilemaan aula-baarissa viinaksia vieraille ja ns. ”vakiasiakkaille”, Chek-out ja in menee jo niin hyvin,  että teen sen silloinkin, kun kollega ei ole vieressä, osaan  laittaa Bookingin/ Hotelzonin kautta varauksia Hotellinxille mainiosti, osaan myös vastata puhelimeen ilman ylimääräisiä takkuiluja.   
Vuorotyön ihanuus on tullut varsin hyvin tutuksi,  samoin hotelli- ja ravintola-alalle tyypillinen työvuorolistojen eläväinen vaihtelutahti.   Olen ollut töissä päivä- ja iltavuorossa.  Yövuoro on vielä tätä kirjoitettaessa kokematta.

Kaikkein parhaana koen sen, että olen päässyt puhumaan englantia pelkäämättä että mokaan pahasti. Venäjäksi on tullut myös jotain sanottua ohikulkijoille hotellissa.

Omasta mielestäni olen selviytynyt harjoittelujaksostani oikein hyvin.  Olen oppinut todella paljon uusia asioita ja katson, että työhistoriassani tämä on hyvin arvokasta ja monipuolista aikaa.

Synnynnäisen lukihäiriöni vuoksi vaikeinta minulle on ja tulee aina olemaan sekä opiskeluun että työharjoitteluun liittyvien kirjallisten materiaalien ja näyttöjen tekeminen.   Uskon kuitenkin, että kova yrittäminen, ystävien ja opiskelukavereiden tuki, apu ja kannustus auttavat näissäkin tehtävissä.   


Olen erittäin tyytyväinen, että lähdin tähän opiskeluun mukaan ja ”pikkupotkimisella” sain itseni liikkeelle..  Yhtään kyyneltä ei ole vierinyt, tai no, joskus pieniä manauksia kylläkin, mutta nekin lähinnä omasta saamattomuudestani.

Yksi asia joiden myötä olen saanut lisää voimaa viikkoihin, ovat minun juoksulenkkini…

Minä vapaudun lenkeilläni!


Terveisin:

Antti Kukila